Kirjoja ja kirjastoja tarvitaan

Kirjoituksessaan Kirjasto on henkireikä (LK 18.4.98) Pertti Ahokas toi esille kirjaston merkittävyyttä sivistyksen ja virkistyksen lähteenä, jonka tarjonta on monipuolista ja antoisaa.

Kaupunginvaltuutettu roolinsa mukaisesti toteaa, että kirjastolle on annettava kaikis- sa tilanteissa mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset kaupunkiorganisaatiossa.

Entä maaseutukirjastot

Näin varmasti on ja pitääkin olla, mutta kuinka käy maaseutu- ja sivukirjastojen? Vaikka usein juhlavat ja komeat pääkirjastot, monitoimitalot, liitännäispalveluineen saadaan yhteisillä varoilla ylläpidetyiksi, näyttää kato uhkaavan erityisesti syrjäseu- tujen kirjastopalveluita. Samalla kun kouluja lakkautetaan suljetaan opettajien sivu- työnä tai harrastuksena hoitamat kirjastot. Olisiko niissä kävijöitäkään?

Tarjonta ei riitä

Määrärahojen vähyyden vuoksi kirjastoissa saatavilla olevien uutuuskirjojen määrä on laskenut romahdusmaisesti. Kestosuosikkeja toki hankitaan lähes entiseen mal- liin, mutta vähemmän tunnettujen tekijöiden teoksia valikoimiin saadaan hyvin niu- kasti. Sitten väitetään, etteivät maaseudun nuoret miehet enää lue kirjoja. Miksikö- hän? Tuskin kyse sentään on lukutaidottomuudesta. Olisiko niin, että yksipuolinen ja niukka tarjonta on vienyt kiinnostuksen.

Rahaa myös kirjoihin

Vaikka muita virikkeitä ja ajankäyttömuotoja on runsaasti tarjolla, uskon luku- ja kirjoitusharrastuksen edelleen säilyttävän asemansa suomalaisten keskuudessa. Nyt tarvitaan toimia kirjastojen kirjamäärärahojen lisäämiseksi ja ennakkoluulottomia hankintapäätöksiä, jotta kirjojen (ja äänitteiden) tarjonnan monimuotoisuus toteutui- si ja myös maaseudun nuorten, myös miesten, todelliset lukuhalut saadaan parem- man tarjonnan avulla tyydytetyksi.

Jukka Pyykönen, kirjantekijä, Tampere

Kirjoitus on julkaistu Lapin Kansassa 29.4.1998 (ilman väliotsakkeita).

  [ MIELIPITEET ]  Seuraava


www.jap-publisher.fi v. 2001 - 2016 © Oy JAP-Publisher Ltd
Finland